Toukokuun alussa tulee voimaan uusi EU-asetus, joka päivittää EU-maiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeuksia. Asetus vaikuttaa esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan lähteviin opiskelijoihin, työttömän työnhakuun toisessa EU-maassa ja ulkomailla asuvien eläkeläisten sairaanhoidon kustannusvastuisiin.
EY-asetus 883/2004:n mukaan EU-maiden välillä liikkuvien henkilöiden pitää voida hyötyä oikeuksistaan mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi etuuksien maksaminen voidaan aloittaa väliaikaisesti silloin, kun maat ovat eri mieltä siitä, mikä maa vastaa etuuksien maksamisesta.
Uutta asetusta sovelletaan, kun EU-kansalainen muuttaa toiseen EU-maahan tai aloittaa työskentelyn toisessa EU-maassa 1.5.2010 jälkeen. Muutos ei tässä vaiheessa koske ETA-maita (Norja, Islanti, Liechtenstein), Sveitsiä eikä muita kuin EU-kansalaisia ja heidän perheenjäseniään, vaan heitä koskevat edelleen vanhan EU-asetuksen 1408/71 säännöt.
Tähän tiedotteeseen on koottu keskeiset kansalaisiin vaikuttavat muutokset.
Sähköiseen tiedonvaihtoon siirtyminen näkyy asiakkaalle uusina lomakkeina. Suuri osa muutoksista koskee hallinnollisia menettelyjä, joista tärkein on EU-maiden sosiaaliturvalaitosten välisen tietoliikenteen sähköistäminen. Tavoitteena on tehostaa eri maiden laitosten tietojenvaihtoa ja yhteistyötä.
Samalla kun asetus tulee voimaan, alkaa sähköisen tiedonvaihdon kaksi vuotta kestävä siirtymäaika. Sinä aikana Kela rakentaa järjestelmän, jolla siirretään tietoa Suomen ja muiden EU-maiden sosiaaliturvalaitosten välillä. Siirtymäaikana käytetään laitosten välillä vanhojen E-lomakkeiden lisäksi sähköisten asiakirjojen paperiversioita (paperi- SED). Joissakin tilanteissa Kela antaa asiakkaalle esitettävän asiakirjan (PD), joka osoittaa hänen oikeutensa etuuteen toisessa EU-maassa tai hänen kuulumisensa Suomen sosiaaliturvaan.
Opiskelu ja työ
Ruotsiin ja Tanskaan lähtevien opiskelijoiden on haettava sosiaaliturvassa säilymistä
Uusi asetus sisältää säädöksiä, jotka koskevat työelämän ulkopuolella toimivia henkilöitä, kuten eläkeläisiä ja opiskelijoita. Pääsääntö on, että he kuuluvat sen maan sosiaaliturvaan, jossa he asuvat. Suomen sosiaaliturvan näkökulmasta alle vuoden oleskelu on tilapäistä ja yli vuoden muutto on vakituista. Opiskelijat voivat kuitenkin hakemuksesta säilyä Suomen sosiaaliturvassa myös muuttaessaan yli vuodeksi opiskelumaahansa.
Uutta asetusta sovelletaan toukokuun alusta Ruotsiin ja Tanskaan, jonne yli vuodeksi lähtevien opiskelijoiden on haettava Kelasta Suomen sosiaaliturvaan kuulumista.
Oikeus sosiaaliturvaan ei näissä tilanteissa enää siis riipu siitä, minkä maan väestörekisterissä on. Sosiaaliturvaan kuulumista haetaan Kelasta lomakkeella Y38. uutos ei vaikuta opiskelijan oikeuteen saada opintotukea Kelasta.
Ulkomailla jo olevat opiskelijat voivat halutessaan säilyä yhä sen maan sosiaaliturvassa, missä ovat uuden asetuksen voimaan tullessa, jos heidän tilanteensa muilta osin säilyy muuttumattomana. Tanskassa ja Ruotsissa asuvien opiskelijoiden ei siis tarvitse reagoida asetuksen voimaantuloon.
EU-maista työtä hakevalle työttömyyspäiväraha Suomesta
Toukokuun alusta alkaen toisessa EU-maassa töitä hakevalle työttömälle maksetaan työttömyyspäiväraha suoraan Kelasta tai työttömyyskassasta. Aiemmin etuudet maksoi työnhakumaa.
Kelan peruspäivärahalla tai työttömyyskassan ansiosidonnaisella päivärahalla voi lähteä toiseen EU-maahan työnhakuun enintään kolmeksi kuukaudeksi. Ennen lähtöä yönhakija pyytää Kelasta tai työttömyyskassastaan EU-maassa esitettävän lomakkeen U2. Kun henkilö hakee EU-maassa töitä ja Kela maksaa päivärahan, henkilö tekee työttömyysajan ilmoituksen tavalliseen tapaan joko Kelan asiointipalvelussa internetissä tai postittamalla TT2-ilmoitukset. Etukäteen maksettuja palautuskuoria ei voi käyttää lähetettäessä postia ulkomailta Suomeen.
Uutta asetusta sovelletaan vain EU-maihin, joten esimerkiksi Norjasta, Islannista tai Sveitsistä töitä hakeva työtön saa työttömyysetuudet maasta, josta hän hakee töitä.
Myös toisessa EU-maassa täyttyneet työttömyysvakuutuskaudet lasketaan Työnhakijaksi Suomessa ilmoittautuva voi lukea hyväkseen aiemmin toisessa jäsenmaassa palkansaajana tai yrittäjänä täyttyneet työttömyysvakuutuskaudet. Ne luetaan Suomessa mukaan työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon, kun henkilö on paluunsa jälkeen työskennellyt tai toiminut yrittäjänä Suomessa ennen työttömäksi jäämistään.
Lapsiperheet
Elatustukea ei enää makseta ulkomaille
Elatustuki ei ole uuden asetuksen piiriin kuuluva perhe-etuus. Sitä ei enää makseta ulkomaille muutoin kuin alle vuoden kestävän ulkomailla oleskelun ajalta. Elatustukea ei siis myönnetä, jos elatusvelvollinen asuu tai työskentelee Suomessa ja on laiminlyönyt elatusavun maksamisen toisessa EU-maassa asuvasta lapsesta. Vanhan asetuksen perusteella toisessa EU-jäsenvaltiossa asuvasta lapsesta maksussa olevat elatustuet lakkautetaan. Muutos koskee noin 20:tä perhettä, joille on tiedotettu asiasta aiemmin.
Perhe-etuuksia maksetaan lähtömaasta kuun loppuun
Uudessa asetuksessa tarkennetaan perhe-etuuksien maksua muuttotilanteissa. Henkilöllä on oikeus perhe-etuuksiin lähtömaasta muuttokuukauden loppuun asti. Vastaavasti maa, johon muutetaan, aloittaa perhe-etuuksien maksamisen muuttoajankohtaa seuraavan kuukauden alusta. Näin voidaan estää katkos, joka voi tulla etuuksien maksuun, jos maksu päättyy keskellä kuukautta olevaan muuttopäivään tai muutto ajoittuu kuunvaihteeseen.
Ulkomaille maksetaan asetuksen mukaan lapsilisää, lasten kotihoidon tukea (hoitoraha ja hoitolisä) sekä eläkkeen lapsikorotusta.
Sairaanhoito ulkomailla
Sairaanhoidossa uusi asetus tuo muutoksia erityisesti ulkomailla asuvien eläkkeensaajien eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntämiskäytäntöön sekä henkilöiden oikeuteen hakeutua hoitoon ulkomaille.
Sairaanhoitokustannusten korvaus
Jos Suomessa vakuutetulle henkilölle on tilapäisen EU-maassa oleskelun aikana syntynyt sairaanhoitokustannuksia, jotka johtuvat kiireellisen hoidon tarpeesta, ja henkilö hakee korvausta Kelasta jälkeenpäin, hän voi valita Suomen sairausvakuutuslain tai hoitoa antaneen valtion eli matkakohteen lainsäädännön mukaisen korvauskäsittelyn.
Suomessa vakuutettu henkilö voi siis riippumatta hoidon aiheuttamista kustannuksista valita aina Suomen sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen.
Hoitoon hakeutuminen ulkomaille
Uusi asetus tarkentaa huomattavasti muihin EU-maihin hoitoon hakeutumisen sääntöjä. Pääsääntö on, että henkilölle on myönnettävä ennakkolupa hoitoon hakeutumiselle. Uudessa asetuksessa on säädetty yksityiskohtaiset kriteerit, joiden nojalla henkilön ennakkolupapyyntö hoitoon hakeutumiselle voidaan evätä.
Ennakkoluvan saamiseksi Suomessa asuvat ja sairausvakuutetut ottavat ensisijaisesti edelleen yhteyden omaan julkisen terveydenhuollon yksikköönsä. Toukokuun alusta ennakkoluvan hakeutua hoitoon ulkomaille myöntää Kela, jonka on saatava asiasta lääketieteellinen lausunto julkiselta terveydenhuollolta. Lupa myönnetään lomakkeella E112/S2.
Luvan myöntäjä vastaa kaikista hoidon kustannuksista. Lisäksi luvan myöntäjä vastaa hoitoon erottamattomasti liittyvistä matkan ja oleskelun kustannuksista, joita on aiheutunut hakeutujalle ja tämän saattajalle.
Sairaanhoito ulkomailla asuville eläkeläisille
Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) ulkomailla asuville eläkeläisille
Kela myöntää pysyvästi toiseen EU-maahan muuttavalle vain Suomesta eläkettä saavalle eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Aiemmin eläkeläinen on saanut kortin asuinvaltiostaan. Suomi vastaa kortin käytöstä aiheutuneista sairaanhoitokustannuksista
Muutos ei vaikuta eläkkeensaajan sairaanhoito-oikeuteen asuinvaltiossa.
Kela myöntää jatkossakin pysyvästi toiseen EU-maahan muuttavalle eläkkeensaajalle lomakkeen E121, jonka eläkkeensaaja rekisteröi uudessa asuinvaltiossaan. Ulkomailla asuva eläkkeensaaja, jonka sairaanhoitokustannuksista Suomi vastaa, on oikeutettu kaikkeen tarvitsemaansa sairaanhoitoon asuinvaltiossa. Sitä varten Suomi maksaa asuinvaltiolle korvausta eläkkeensaajan sairaanhoidosta.
Kelan verkkosivuille on koottu aiheesta usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen. kela.fi > henkilöasiakkaat > Kela-kortti > Eurooppalainen sairaanhoitokortti.
Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Suomessa
Pysyvästi toisessa EU-maassa asuvalla eläkkeensaajalla, on Suomessa tilapäisesti oleskellessaan oikeus vain lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta käyttää Suomen julkisessa terveydenhuollossa kaikkia palveluja, kuten hammastarkastuksia tai vuosittaisia terveystarkastuksia.
Ulkomailla asuva eläkkeensaaja osoittaa hoito-oikeutensa Suomen julkisessa terveydenhuollossa asiakirjalla Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Asiakirja myönnetään eläkkeensaajalle samaan aikaan lomakkeen E121 kanssa. Sitä ei tarvitse hakea erikseen.
Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän sairaanhoito
Asetus laajentaa eläkkeellä olevien rajatyöntekijöiden oikeuksia sairaanhoitoon. Eläkkeellä olevalla rajatyöntekijällä on oikeus sairaanhoitoon entisessä työntekovaltiossaan, jos kyseessä on tässä valtiossa työnteon aikana aloitetun hoidon jatkaminen. Hoidon jatkamisella tarkoitetaan sairauden tutkimisen, diagnosoimisen ja hoidon jatkamista. Hoidolla tarkoitetaan kaikkea lääketieteellistä hoitoa terveyden suojelemiseksi, säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Eläkkeellä oleva rajatyöntekijä osoittaa tämän oikeutensa lomakkeella S3, ja tarvittaessa Suomessa saatavaa sairaanhoitoa varten käyttöönsä asiakirjan Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.
Eläkeasiat
Kansaneläkkeet ja perhe-eläkkeet
Jos eläkkeenhakija on asunut tai työskennellyt muissa EU-maissa kuin Suomessa, voi hänellä olla oikeus niiden eläkkeeseen. Myös leskellä ja lapsella voi olla oikeus perhe- eläkkeeseen niistä maista, joissa edunjättäjä on asunut tai työskennellyt. Eläkettä voi karttua EU-maissa työskentelyn perusteella ja asumisen perusteella niistä maista, joissa on asumisperusteinen eläketurva.
Eläkettä haetaan ensisijaisesti asuinmaan eläkelaitoksesta, mutta hakemuksen voi jättää myös sen EU-maan laitokseen, missä hakija oleskelee.
Työkyvyttömyys- tai perhe-eläkettä ei enää tarvitse hakea kaikista maista. Hakija päättää itse, mistä maista hän haluaa hakea eläkettä. Hakijan tulee ilmoittaa kaikki maat, joissa hän on oleskellut, mutta jos hän ei halua hakea eläkettä kaikista maista, hakemuslomakkeella täsmennetään, mistä maista ei haeta. Uuden asetuksen mukaan hakemuksen voi myöhemmin perua yhdestä tai kaikista maista.
Eläketurvakeskus toimii eläkeasioiden yhteyslaitoksena silloin, kun hakija asuu Suomessa. Jos henkilö on työskennellyt ja asunut useissa EU-maissa, voi eläkehakemuksen käsittely voi kestää kauan. Tämä johtuu mm. siitä, että eläkelaitosten on selvitettävä kaikki ne ajat, jolloin hakija/edunjättäjä on asunut tai työskennellyt eri jäsenvaltioissa. Kansaneläkettä varten tarvitaan myös tieto ulkomaisen eläkkeen alkamisajankohdasta sekä kansaneläkkeen määrään vaikuttavien eläkkeiden määristä.
ETA-maiden, Sveitsin ja EU-maiden välillä liikkuneisiin muiden maiden kansalaisten eläkkeisiin sovelletaan vanhaa EY-asetusta 1408/71. Sen perusteella henkilöllä voi olla oikeus eläkkeeseen, jos hän on työskennellyt tai asunut näissä maissa.
Eläkepäätöksen muutoksenhaku
Eläkkeenhakija voi hakea muutosta heti, kun hän on saanut päätöksen Kelasta, työeläkelaitoksesta tai muun EU-maan eläkelaitoksesta. Päätöksen mukana tulee muutoksenhakuohje. Kun kaikki laitokset ovat antaneet päätöksen eläkkeestä, yhteyslaitos tekee niistä yhteenvedon. Tarkoitus on, että hakija voi arvioida eläkkeitään kokonaisuutena. Jos hän havaitsee, että eri laitosten päätöksillä on voinut olla kielteinen yhteisvaikutus hänen oikeuksiinsa, hän voi vaatia päätösten tarkistamista. Kelan eläkepäätöksen tarkistamista varten hakijan tulee toimittaa kirjallinen vaatimus Kelaan.
Lisätietoja:
Kelan ulkomaan yksikkö
Eläkeasiat 020 634 2550
Vakuuttaminen ja etuudet 020 634 2650
Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen 020 63 51904
Hoitoon hakeutuminen 020 63 51808
Katso tiedote ruotsiksi www.fpa.fi/aktuellt
Kelan viestintä
puh. 040 733 5221 (arkisin klo 9-16)
tiedotteet@kela.fi
http://www.kela.fi/tiedotus
